Joulu

Jouluaaton aattona tulivat Mikon vanhemmat ja Anna-sisko tänne Barcelonaan viettämään joulua meidän kanssa!



Jouluaattoa vietettiin auringossa! Kuvassa ylhäällä ollaan Annan kanssa rannalla. Täytyy myöntää, että auringonpaisteessa rannalla käveleminen ei oikein luonut joulutunnelmaa :).




Kävimme meidän lähikaupassa ostamassa juustoja ja muita herkkuja ja mentiin meille napostelemaan. Oli meillä glögiä ja tuliaisiksi saatuja pipareita ja joulutorttujakin!! Kyllä meillä loppujen lopuksi olikin aika jouluinen tunnelma kun vielä laitettiin joululauluja taustalle soimaan - ja kävi meillä kylässä joulupukkikin (tai ainakin joulupukin poro)!




Jouluaattoiltana meillä olikin oikein juhlaillallinen Els Quatre Gats -ravintolassa (jossa olimme aikaisemmin käyneet Saijankin vanhempien kanssa). Ravintola on yksi Barcelonan kuuluisimmasta, koska se oli aikoinaan Picasson kantapaikka. Paikka oli todellakin maineensa veroinen, koska ruoka oli todella hyvää!


Jouluaattona ja -päivänä ilma oli oikein kaunis, mutta seuraavat pari päivää olivat melko sateisia. Näinä päivinä me istuskeltiin vaan meillä kotona tai Mikon perheen hotellihuoneessa pelailemassa.



Meidän kotikulmilla on "churrería", josta saa ostaa herkullisia vastapaistettuja leivonnaisia, varsinkin churroja (pötkyläiset munkit kuvassa hopeisella lautasella). Churroja dipataan kuumaan paksuun suklaakastikkeeseen, jota kutsutaan kylläkin kaakaoksi, vaikka se on niin paksua, ettei sitä edes voisi juoda!


Toiseksi viimeisenä iltana kävimme syömässä "Los Caracoles"-ravintolassa, jonne käveltiin sisään keittiön kautta! Kaikki ruoka siis paistettiin tällä suurella liedellä ja sisään tullessa oikein piti väistellä kokkeja, jotka kiireisinä ottivat uunista ruokia ja asettelivat niitä lautasille. Tämä kuva on otettu kotiin lähtiessä, jolloin keittiössä oli jo huomattavasti rauhallisempaa.




Kävimme la Ramblan varrella sijaitsevassa kauppahallissa, josta sai ostaa melkein mitä vain tiskillä jalkojaan heiluttelevista ravuista hedelmiin ja vihanneksiin asti.



Viimeisenä iltana, sen jälkeen kun olimme jo kolmen ravintolan verran tutustuneet katalaanikeittiön antimiin, halusimme vähän vaihtelua ja menimme syömään Hard Rock Caféseen. Vaikka ruoka oli hyvinkin erilaista, nachot, hampurilaiset ja omenapiirakka jätskillä maistuivat nekin todella hyviltä!

Mikon perhe lähti tänään kotiin, ja me jatkamme joululomailua lentämällä huomenna Sevillaan viettämään uutta vuotta Saijan vanhempien kanssa!

/Saija

Barcelonalaista joulutunnelmaa

Näin joulunaatonaattona Barcelonaan kuuluu hyvää: aurinkoista ja lämpöä 13 astetta. Meidän yliopistolla on humanistinen tiedekunta edelleen miehitettynä, nyt siis jo toista kuukautta, eli toisin sanoen Mikolla on ollut melkein puolet lukukaudesta lomaa, ja Saijallakin puoliksi. Saa nähdä miten käy joulun jälkeen (täällä syyslukukausi loppuu siis vasta tammi-helmikuun vaihteessa)...



Mutta Barcelonan keskustassa valmistaudutaan jouluun! Talouskriisin vuoksi myyjät ovat huolissaan siitä, etteivät ihmiset tuhlaa tarpeeksi, mutta jos joulukuisena viikonloppuiltapäivänä erehtyy kaupungille, niin ei talouskriisistä näyttäisi kyllä olevat tietoakaan!



Kuvassa yllä Mikko bicin kanssa El Corte Inglésin edessä. El Corte Inglésin jouluvalot ovat ehkä kaupungin hienoimmat - ja näyttävimmät!


Tässä jo useampi viikko sitten me laulettiin muutama kansainvälinen joululaulu vaihtarikavereiden kanssa: tähän orkesterikokoonpanoon kuuluu kitara ja rämpyttelyviulu. Kappaleena taitaa olla Jouluyö, juhlayö - jokainen omalla kielellään laulaen!



Olemme käyneet jouluruokaostoksilla - Ikeassa! Kyllä, emme siis astuneet ollenkaan sisälle varsinaisen kaupan puolelle, vaan kävimme ostoksilla vain siinä eteisessä olevassa ruokakaupassa (joka Barcelonan Ikeassa ainakin on iso): glögiä ja pipareita!



Loistoidea piparkakkutalon rakentamisesta huipentui Ikeaan, jossa tietenkin myydään - kuten mitä tahansa Ikean koottavia huonekaluja - myös koottavia piparkakkutaloja! Tästä eteenpäin idea tosin ei oikein saanut tuulta siipiensä alle, kunnes piparkakkutalon osalta joulu huipentui laiskuuden ja ahneuden siivittäminä talonpalasten syömiseen sellaisenaan. Noh, kyllä me se rakennettiinkin... pariksi sekunniksi...


Espanjalaiset jouluperinteet saattavat olla jossain kohdissa hieman kummallisia. Lahjoja täällä ei tuo joulupukki vaan itämaan tietäjät, eikä lahjoja saada jouluna vaan loppiaisena (jolloin siis kyseiset itämaan tietäjät, "los reyes magos", toivat Jeesus-lapselle lahjoja, loogista sinänsä).

Itämaan tietäjien lisäksi lahjoja antaa "puunrunko", jota kutsutaan nimellä "cagatio" eli suomennettuna kakkasetä! Yllä olevan kuvan mukaisesti runkoa lyödään ja sitten se kakkaa lahjoja! Voi vain ihmetellä, mistä ihmeestä tämäkin perinne on mahtanut saada alkunsa (huomaa kyynel kakkasedän silmäkulmassa, kuvahan on oikeastaan ihan kamala!). Jos lapset siis ovat olleet kilttejä, runko kakkaa karkkia ja lahjoja, mutta jos ei, runko kakkaa hiiltä (vastine meidän risuille). Nämä hiilet ovat kuitenkin oikeasti karkkia ja ne voi syödä (katso kuva alla).


Kuvassa yllä hiilenpalasia (sellaista kovaa värjättyä sokeria käytännössä) sekä pari joulukorttia. Kiitoksia muuten niistä muutamista kirjeistä ja korteista, jotka meitä ovat täällä ilahduttaneet!
Ai niin, kakkasedästä puheen ollen, espanjalaiseen joulukuvaelmaan kuuluu aina paimen, joka on tallinnurkalla kyykistynyt kakalle. Näitä kakkaavia paimenia saa ostaa kaikista kaupoista ja joulumarkkinoilta. Ja mistäköhän tämä perinne on mahtanut saada alkunsa...???



Päätimme eilisiltana juhlistaa joulua ihan kahdestaan pienimuotoisen jouluaterian äärellä. Ateriaan kuuluivat mm. perunalaatikko (jota teimme elämämme ensimmäisen kerran ihan itse), juustoja sekä (joulukinkun sijasta) joulutofu!


Ja jälkkäriksi Sacher-kakkua! Nam!


Tästä eteenpäin vietämme joulua ensin Mikon vanhempien ja siskon kanssa täällä Barcelonassa, jonka jälkeen lennämme Etelä-Espanjaan Sevillaan viettämään uutta vuotta Saijan vanhempien kanssa! Niistä seikkailuista varmasti lisää myöhemmin.

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!! - Feliz Navidad! - Bon Nadal!

/Saija ja Mikko

Iloinen jälleennäkeminen metsän kanssa

Eräänä kylmänä (niin, siis täkäläisten asteikolla suorastaan hyisenä) mutta aurinkoisena päivänä Saija päätti lähteä retkelle vuorille Barcelonan kaupungin ja meidän yliopiston (joka sijaitsee vähän enemmän sisämaassa) välissä. Mikko jäi mielummin viettämään vapaapäivää kotiin, mutta matkaseurana Saijalla oli Maia ja Emmanuel.



Tämä oli siis ensimmäinen kerta sitten Suomen kesän kun Saija pääsi metsään tallustelemaan! Jälleennäkeminen metsän kanssa olikin molemmin puolin oikein iloinen!


Kaukana metsän takana näkyi kirkko Tibidabon vuoren huipulla. Se oli matkamme päämäärä.



Matkalla näimme myös aivan oikeaa jäätä! Metsää ja jäätä, tulipa ihan kotoinen olo!



Kun vihdoin pääsimme vuoren päälle, avautui edessämme maisema Barcelonan yli aina merelle asti. Tässä kohtaa pidimme piknikin.



Kirkko Temple de Sagrat Cor ylhäällä Tibidabon vuoren päällä. Kummallinen nimi Tibidabo tulee Raamatunkohdasta, jossa paholainen kiusaa Jeesusta autiomaassa ja lupaa tälle kaiken, joka näkyy vuoren päältä. Tibidabo tarkoittaa latinaksi "minä annan sinulle". Kirkko onkin niin korkealla vuoren päällä, että se näkyy lähes joka puolelle Barcelonaa.



Paluumatkalla kävelimme kauniin Vallvidreran kylän läpi. Jos asuu sopivalla puolella kylää, näkyy omasta ikkunasta samat näkymät Barcelonan ylle kuin vähän ylempänä olevassa maisemavalokuvassa. Ei siis toisin sanoen ehkä niitä halvimpia asuinalueita - mutta ehdottomasti idyllisimpiä!



Ja niin he jatkoivat matkaansa kohti kotia...


Koitan kirjoitella tässä vielä ennen joulua vähän Barcelonalaisesta joulutunnelmasta!

/Saija

Näin miljoonakaupungissa pyöräillään

Sillä välin kun Suomi juhlii itsenäisyyspäivää, Espanja juhlii "perustuslain päivää" (Día de la Constitución), joka on ainakin lähes itsenäisyyspäivän espanjalainen vastine - aina hyvä tuuri, että päivä on sama, eikö?. Katalaanit eivät tosin ilmeisistä syistä ole aivan niin innoissaan kyseisestä päivästä, mutta luulisi, että ylimääräinen pyhä kelpaa innokkaimmillekin separatisteille:)! Koska ilma oli tänään kaunis ja aurinkoinen, päätimme viettää pyhäpäivää tekemällä pienen pyöräretken rannalle esitellen samalla, miten Barcelonassa pyöräillään!

Niin muuten, lisäyksenä viime kerran tekstiin sanottakoon, että meidän yliopistolla humanistisen tiedekunnan valtaus ei ole edelleenkään päättynyt. Tämä tarkoittaa, että Saijalla ei ole ollut kahteen viikkoon puolia luennoistaan eikä Mikolla luennon luentoa... Saa nähdä onko ensi viikollakaan...

Mutta takaisin asiaan. Barcelonassa toimii julkisen liikenteen jatkeena pyöräjärjestelmä "Bicing" (lausutaan "bising" - bici tarkoittaa espanjaksi polkupyörää). Bicejä löytyy kaupungin alueelta lähes 400 asemalta, joista voi bicin lainata itselleen ja palauttaa sitten matkan päätteeksi mille tahansa toiselle asemalle.



Saadaksesi pyörän irti telineestään tarvitset bicing-kortin, jonka saa tilattua internetistä. Ulkomaalainen tarvitsee Bicing-korttia varten espanjalaisen henkilöllisyysnumeron, jonka saaminen olikin yksi vaikeimmista byrokratiaviidakoista täällä tähän asti... Mutta nyt meillä joka tapauksessa on sekä henkilöllisyysnumerot että Bicing-kortit! Kortti maksaa 24 euroa vuodessa ja tällä rahalla saa pyöriä käyttää ilmaiseksi 30 min kerrallaan.



Kun saat pyörän irti telineestä, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa onko ketjut paikoillaa, jarrut toimii ym. Lampun ja vaihteiden toiminen on luonnollisesti lisäbonusta, mutta liikoja ei julkisessa käytössä olevilta pyöriltä voi odottaa. Ja sitten ei kun ajelemaan!



Turvallista matkaa!




Kaupungilla on pyöräilijöitä todella paljon, sekä omilla pyörillään että julkisilla biceillä. Pyöräilijät onkin otettu hyvin huomioon: pyöräkaistoja löytyy monilta kaduilta. Yleensä matkat pystyy hyvin suunnittelemaan pyöräkaistaisten katujen mukaisesti, mutta mikäli pyöräkaistaa ei ole, pyöräilemme yleensä jalkakäytävällä, joka täällä on myöskin erittäin yleistä (laillisuudesta en tiedä, mutta täkäläiset eivät olekaan suomalaisen nipoja). Tällä haluan siis rauhoitella mahdollisesti huolissaan olevia vanhempia: ollaan me ihan turvassa täällä!




Tällä kertaa matkamme kulki samaisen puiston läpi, jossa yleensä käymme lenkillä. Tänään puistossa oli kauniin ilman kunniaksi paljon ihmisiä, mutta kuten näätte puiden lehdettömyydestä niin on se syksy saapunut Barcelonaankin; näinkin lämpimät päivät (noin 15 astetta) ovat olleet lähiviikkoina harvassa.




Kun saavuimme Olympiakylän (Vila Olímpica) rannalle, jätimme bicit tähän ja jatkoimme matkaa jalkaisin rannalle.



Ja mikäs onkaan mukavampi tapa viettää lauantaipäivää kuin kaivaa kassista esille kirja ja nauttia auringonpaisteesta rannalla!

/Saija

No Bolonya!

Viime torstaina koko Espanjassa osoitettiin mieltä Bologna-reformia vastaan. Bolognalla tarkoitetaan siis sitä yliopistouudistusta, jonka myötä Suomessakin opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tuli kaksivaiheinen: ensin kandi ja sitten maisteri. Myös tämän uudistuksen myötä me molemmat pystyimme vaihtamaan kandin jälkeen tekemään maisterivaihtetta Suomeen.




Kuvassa yllä on kokoontunut väkeä kaikista Barcelonan yliopistoista osoittamaan mieltään Bolognaa vastaan. Argumentteina on, että Bolognan myötä valtion sijasta yliopistoja rahoittaisi yhä enemmän yritykset, jonka seurauksena yliopisto yksityistyisi ja "epätuottavat" alat (kuten suurin osa humanistisista aloista) jäisivät alakynteen. Tämän vuoksi yksi iskulauseista, jotka kajahtelivat mielenosoituksen aikana kaduilla oli "No no no a la privatizació!".

Toinen syy Bolognan-vastaisuuteen on, että koska uudistus kannustaa opiskelijoita lukemaan maisteriksi asti, tulee opiskeluvuosia lisää, ja sehän nyt on tietenkin kamalaa! Pitäisikö espanjalaisten oikeasti nostaa akateemisen koulutuksen tasoaan?? Vähemmästäkin on syytä nousta barrikadeille. Nykyään espanjalainen yliopistotutkinto siis tarkoittaa kolmea vuotta opintoja (joka vastaa suunnilleen meidän kandia), jonka jälkeen ei tehdä minkäänlaista päättötyötä (kuten meillä kandissa pro seminaari ja maisterissa gradu). Täältä saa siis yliopistosta paperit ulos heti, kun on vaan riittävä määrä opintopisteitä kasassa. Koska Bolognan tarkoitus on yhdenvertaistaa eurooppalaiset yliopistotutkinnot, ei ehkä ole kummallista, miksi tällaista tutkintoa pitää muuttaa...


Kuvassa yllä mielenosoitus marssii Barcelonan keskustassa Plaça Catalunyan ohi. Takana näkyy El Corte Inglés (tavaratalo).


Poliisitkin olivat varustautuneet mielenosoitukseen. Onneksi väkivaltaisimmat mielenosoittajat eivät meidän läsnäollessamme vielä olleet saapuneet paikalle, koska kuvassa poliiseilla on vielä aika rauhalliset oltavat. Telkkarista näimme illalla, miten vähän myöhemmin tämän kuvan ottamisesta oli joukko mielenosoittajia ottanut yhteen poliisin kanssa.




Meidän yliopistollammekin näkyy Bolognan-vastaisuus kaikkialla. Ikinä en ole nähnyt niin paljon graffiteja kuin viime päivinä meidän koulun seinillä! Kuvassa ylhäällä lukee "Me opiskelijat päätämme", "Bologna EI!" ja "äänestys KYLLÄ". Viimeisin siis tarkoittaa sitä, että opiskelijat haluavat asiasta äänestettävän kaikkien opiskelijoiden kesken. Onpas herttaista, ajattelee tässä kohtaa kyyninen Saija, koska meiltä taviksilta sitten yleensä kysytään mielipidettä päätöksiä tehdessä??


Kun tänään (maanantaina) tulin luennolle, oli seinässä vastassa yllä oleva teksti: "Vallattu tiedekunta".


Humanistisen tiedekunnan aulassa näytti tältä: tiedekunta oli todella vallattu. Tekstin suomennos: "Bolognaa vastaan valtaamme luokat". Opiskelijat olivat siis eilen tulleet nukkumaan koululle ja aikovat kuulemma majaillla siellä koko viikon, ellei muutoksia Bologna-suunnitelmiin tule. Tänään humanistisessa tiedekunnassa ei ollut kenelläkään luentoja, ja jos valtaus jatkuu uhkauksien mukaan koko viikon, tulee Mikolle lomaviikko koulusta! Mulla on vain puolet kursseista humanistisesta tiedekunnasta (ja toiset puolet kääntämisen ja tulkkauksen tiedekunnasta), joten mulla on ikävä kyllä huomennakin aikainen herätys...

/Saija

Festa Major ja muita juhlia

Nyt selvisi asia, jota valiteltiin viime tekstissä, eli miksei lämpöjen päälle pistämistä meidän kämpässä huomaa. Vastaus asiaan oli se, että vaikka kämpän omistaja kävi räpläämässä pattereita, ei ne mennyt päälle ennen kuin yks mun kämppis tajus laittaa katkaisijasta lämmityksen päälle! Nyt meillä on siis lämmitys, jonka olemassaolon huomaa, jipii!

Kaikki barcelonalaiset (ja ehkä kaikki espanjalaisetkin) yliopistot järjestää kerran vuodessa omat juhlat. Yleensä nämä juhlat ovat keväällä, mutta meidän AUTONOMINEN yliopisto on niin itsenäinen, että on päättänyt järjestää omat juhlansa marraskuussa!

Tunnelma Festa Majorissa oli kuin Provinssirockissa konsanaan, ihmisiä oli tosi paljon! Juhlat alkoivat puolelta päivin ja jatkuivat iltayhdeksään.

Jokaisella oppiaineella ja muilla mahdollisilla järjestöillä oli oma koju, jossa myytiin ruokaa ja juomaa. Päätuotteet, jota löytyi melkein joka kojusta, oli kalja, sangría de cava ja täytetyt patongit. Juomia kauhottiin isoista saaveista ja patonkeja täytettiin jokaisen kynnelle kykenevän vapaaehtoisen toimesta. Ei kai tässä olisi elintarvikeviranomaisella mitään sanottavaa?

Kuvassa ylhäällä Saijan kaveri Montse kauhoo "agua de valenciaa" ESN:n (Erasmus-järjestö) kojulla.

Kuvassa ylhäällä meidän vaihtarikavereita Kolumbiasta, Puolasta, Ranskasta, Perusta ja Suomesta (tehtävä: arvaa kuka kuvassa Saijan lisäksi on suomalainen!).

Käytiin me vähän katselemassa bändejä ja kierreltiin ympäriinsä, mutta suurin osa ajasta me vaan istuskeltiin porukassa nurmikolla.

Saija ja lehmä!

Saija ja Txoan (Juan katalaaniksi!). Mitenkäs me ollaan näin samikset..?

Ja nyt siirtykäämme Yliopiston juhlista pikkuisen ajassa taaksepäin toisiin juhliin...

Halloweenia juhlitaan Espanjassa suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomessa: se ei millään tavalla kuulu maan omiin perinteisiin, vaan on lähinnä kauppojen maahantuoma ilmiö ja sitä kautta kaikenlaisen halloweenkrääsän kautta levinnyt ihmisten pariin. Mutta kyllä sitä jonkin verran täällä kuitenkin juhlitaan. Kuvassa ylhäällä on kolme meidän kaveria.

Kuvassa ylhäällä me ja meidän vaihtarikavereita Plaza Realilta Barcelonan vanhasta kaupungista.

Kuvassa ylhäällä ollaan syömässä tapaksia. Mikkokin on paikan päällä, mutta on tainnut jäädä Nicolasin taakse piiloon (eli Saijan viereen takariviin).

Joskus taas on mukava vain istuskella jonkun kotona, tehdä ruokaa ja jutella!

Tässä kaikki tällä erää, ainakin tuli laitettua paljon kuvia!

/Saija

Jalkapalloa ja mielenrauhaa

Syksy on saapunut Barcelonaan, ja kaikessa kalseudessaan myös meidän kämppään! Vielä pari viikkoa sitten me nukuttiin pelkät lakanat peittoina, nyt sen päälle lisätty vilttikään ei tahdo riittää (ainakaan Saijalle). Niin, ja pussilakanoitahan täällä ei tietenkään käytetä. Näimme yhdessä kaupassa myytävän pussilakanoita nimellä "funda nórdica" eli pohjoismainen lakana! Meidän asunnossa tosin on - toisin kuin monissa muissa täkäläisissä asunnoissa - lämmitys, joka tällä viikolla kytkettiin päälle. Toisaalta yksinkertaiset ikkunat falskaavat niin, että olohuoneessa tuntuu välillä vähän liiankin raikas välimerellinen tuulahdus. Toistaiseksi hoidoksi riittää pitkähihainen paita ja villasukat, mutta jos lämpötila tästä paljon vielä laskee niin harkitsemme vakavasti lisälämmittimen ostamista (salaa vuokraemännältä tietenkin, lisälämmittimen sähkönkulutus ei taida olla laskettu sisältyvän meidän vuokraan...).




Mutta sitten mukavempiin aiheisiin ja kuviin. Kävimme pari viikkoa sitten Saijan vanhempien kanssa Montserrat-vuorella, joka on yksi Katalonian tärkeimmistä turistikohteista. Lokakuisena perjantaipäivänä paikka oli kyllä yllättävän hiljainen!

Montserrat on kuuluisa benediktiiniläisluostaristaan (kuvassa yllä), jonka katolinen kirkko aikoinaan kaikessa viisaudessaan päätti rakentaa vaikeimpaan mahdolliseen paikkaan keskelle vuoria. Pääsimme paikan päälle vaijerihissillä. Olisikohan niille rahoille löytynyt 1000-luvun Espanjassa parempaakin käyttöä? Paikan upeutta ei tietysti voi kiistää.

Luostarin ympäristössä kulkee pitkin vuorta polkuja, joilla voi vaellella.

Saijan riehaantuessa kiipeilemään pitkin kallioita Mikko yritti löytää pikamielenrauhaa jylhien maisemien äärellä hiljentyen. Taustalla näkyy pieni kappeli (joka sekin piti rakentaa kallionkielekkeelle...miksi?).

Ylhäisistä maisemista takaisin maan pinnalle palattuamme halusimme takaisin ihmisten pariin. Ja mistä löytyisikään enemmän ihmisiä kerralla kuin Barçan pelistä!

Camp Nou on FC Barcelonan kotistadion ja samalla maailman toiseksi suurin jalkapallostadion.

Tällä kertaa, kun vastassa oli Almería, yleisöä oli n. 60 000. Parhaimmillaan yleisöä mahtuu paikalle n. 90 000.

Mikko kentän laidalla ennen peliä.

Olemme jo aikaisemmin tainneet mainita, että täkäläiset osaavat järkätä fiestoja. Edes hyinen marraskuu (joka täällä tosin ei ole aivan niin hyinen) ei ole syy olla järjestämättä kunnon fiestaa. Pari päivää sitten järjestettiin "Festa Major de la UAB" eli meidän yliopiston (Universitat Autónoma de Barcelona) oma juhla! Dokumentointia kyseisistä bileistä - ja muistakin bileistä (onkohan siis kyseessä oikein bile-extra?) - seuraavalla kerralla!

/Saija ja Mikko