Mallorca

Viime perjantaiaamuna herätyskello soi poikkeuksellisesti jo puoli viideltä, mutta herääminen ei tietenkään ole koskaan vaikeaa silloin, kun luvassa on jotain kivaa! Tällä kertaa suunnitelmissa oli neljän päivän mittainen reissu Mallorcalle. Esitelläänpä näin aluksi meidän matkaseurueemme:

Matkaseurueeseemme meidän lisäksemme kuuluivat meidän tällä hetkellä parhaimmat erasmuskaverit: ranskalainen Emmanuel ja puolalainen Marlena.

Lensimme Ryanairin parin kympin lipuilla La Palmalle, josta vuokrasimme parin kympin vuokra-auton, ja suunnitelmissa oli yöpyä parin kympin hostelleissa. Kaikin puolen näin turistisesongin ulkopuolella matkasta tuli oikein kukkaroystävällinen!



Vaikka ensimmäisinä asioina Mallorcasta ehkä tulevatkin mieleen ranta, turistit ja baarit, löytyy Mallorcalta paljon muutakin: todella kaunis luonto ja maisemat. Näin maaliskuun lopulla saari on turisteista vielä sopivan hiljainen, mutta ilmat ovat kuitenkin jo ihan mukavat.


Matkustusvälineeksemme vuokrasimme ensimmäisen kerran elämässämme auton, joka osoittautuikin oikein mukavaksi ja halvaksi kulkuvälineeksi. Halusimme mielummin nähdä Mallorcasta kauniita pikkukyliä ja rannikkoa kuin vain suurimmat turistikohteet, ja niiden löytäminen olisi ilman autoa ollut mahdotonta.



Vaikka monet vuoristoissa kiemurtelevat tiet olivat kapeita ja kuoppaisia, ei vastaantulevia autoilijoita pikkuteillä onneksi ollut paljon, joten kuskillakin oli iloinen mieli (katso vaikka kuvaa oikealla!). Mikon kanssa me siis vuoroteltiin kuskina.





Jos turistisesonki ei vielä Mallorcalla ole päässyt vauhtiin, niin pyöräilysesonki sitä vastaan näytti olevan parhaimmillaan! Näimme matkalla satoja ja taas satoja pyöräilijöitä, niin harjoitusleirillä olevia kilpapyöräilijöitä kuin kuntoilijoitakin.







Ensimmäisenä päivänä oikeastaan vahingossa eksyimme Sant Elm-nimiseen pikkukylään rannikolla, jossa oli näin upea ranta! Vesi oli puhtaan kirkasta, mutta täytyy myöntää, että ylläoleva kuva saattaa antaa hieman väärän kuvan veden lämpötilasta: uimaan ainakaan Saijaa ei olisi saanut millään!








Vaikka me suomalaiset emme kylmänkestävyyttämme osoittaneetkaan, Emmanuel pisti paremmaksi ja jaksoi pulikoida vedessä pitkät tovit! Me muut makoilimme sillä aikaa auringossa rannalla...





Illalla hotellin uima-altaalla Mikko päätti tehdä uimapeto-Emmanuelille seuraa ja uskaltautui veteen, joka oli ulkoaltaassa Saijalle edelleenkin aivan liian kylmää...








Kevät on Mallorcalla ehtinyt jo pidemmälle kuin Barcelonassa: kaikki tuntui olevan vihreää ja yllä olevan kuvan mukainen maisema oli oikein tyypillistä Mallorcalaista maisemaa.







Näimme aaseja (vaiko ehkä muuleja?) ja Saija sai melkein pusunkin yhdeltä niistä!







Tyypillinen mallorcalainen herkku on ensaimada (jota toki myydään ihan yleisesti myös manner-Espanjassa). Usein ensaimadat ovat sellaisia pullan kokoisia (ja makuisia, suunnilleen), mutta me ostimme tällaisen jätti perheversion, joka oli vielä täytetty herkullisella kreemillä, nam...








Joka päivä ilma ei ollut aivan yhtä hyvä. Ylhäällä olevassa kuvassa sataa, mutta Cala Figueran kylän pikkuinen satama oli silti kaunis ja näkemisen arvoinen!




Kaunis pikkukaupunki Valldemossa (ylhäällä kuvassa) on kuuluisa siitä, että Chopin vietti kokonaiset kolme kuukautta elämästään. Kylässä on Chopin-museo, jossa ainoa alkuperäisesine on Chopinin piano, koska muut tavarat jouduttiin polttamaan tuberkuloosin takia. Chopinin oma kommentti oli Mallorcasta, että ilma on huono ja ihmiset ovat ilkeitä. Kaiken tämän jälkeen kyläläiset silti jaksavat olla ylpeitä asiasta!




Viimeisenä päivänä vierailimme myös saaren pääkaupungissa La Palmassa. Kuvassa ylhäällä on kaupungin katedraali. Varsinkin vanha kaupunki on kaunis, mutta kyllä silti matkan parasta antia olivat kauniit pikkukylät ja luonto.

Meidän reissuputki ei loppunut suinkaan tähän, vaan ensi sunnuntaina lähdemme 9 päivän pääsiäisreissulle Galiciaan, Asturiasiin ja Cantabriaan. Tämä Pohjois-Espanjan kiertomatka onkin sitten toistaiseksi ainakin viimeinen pidempi reissu Barcelonasta käsin. Pysykää siis taajuudella!

/Saija

Las Fallas

Viime sunnuntaina matkustimme Barcelonasta bussilla neljä
tuntia rannikkoa alaspäin Valenciaan, jossa tällä viikolla juhlittiin yhtä espanjan suurimmista fiestoista - Las Fallasia (lausutaan: las faijas). Valenciassa viettämäämme viiteen päivään mahtui niin paljon tapahtumia ja espanjalaisten ihmeellisiä perinteitä, että pitää oikein koittaa tiivistää, että kaikki jaksaisivat lukea loppuun asti...






















Juhlan tärkein osa ovat itse fallat, eli ylhäällä kuvassa näkyvät jostain paperimassantapaisesta valmistetut upeat veistokset, joita oli pystytetty yhteensä 400 ympäri Valencian katuja! Vaikka Espanjassa talouskriisi on kaikkia puhuttava aihe, niin fallojen koossa se ei kyllä näkynyt: kalleimman fallan tekeminen oli maksanut 900 000 euroa!



Kävellessäme illalla pitkin kaupunkia näimme useita katuja täynnä paellapannuja keskellä katua! Hetken tarkastelun jälkeen ymmärsimme, että kyseessä on paellakilpailu, jossa jokainen porukka valmisti tulella oman paellansa ja sen valmistuttua vei sen tuomareille arvioitavaksi.



Kuvassa ylhäällä koko katu täynnä paellaporukoita.




Paella (joka sanana tarkoittaa kuvassa näkyvää pannua) on siis perinteinen espanjalainen riisiruoka, joka on kotoisin nimenomaan Valenciasta.






Itse kilpaileminen ei kuitenkaan näyttänyt olevan tärkein osa tätä tapahtumaa, vaan yhdessä olo ja paellan syöminen keskelle keskustan katuja pystytettyjen pöytien ääressä.



Niin ja tietysti pääsimme itsekin syömään paellaa, ei tosin itse valmistettua...





Koko kaupunki oli koko viikon niin täynnä elämää ja kuhinaa, ettei tarvinnut oikestaan tietää, että missä tapahtui mitäkin: kunhan käveli ympäriinsä keskustan katuja ja aina jonkun kadun kulmasta löytyi Falla (kuten ylhäällä kuvassa), kulkue soittokuntineen tai vähintäänkin lapsia (ja lapsenmielisiä aikuisia) heittelemässä pommeja pitkin katuja!




Aluksi oli tosiaan aika pelottavaa kulkea pitkin katuja, kun koskaan ei tiennyt miltä puolelta kuuluu jättipamahdus - joskus jopa niin kovaa ja niin lähellä että korvissa alkoi tinnittää. Sanomattakin on selvää, että Suomessa "tykäreiden" ja "kiinareiden" heitteleminen pitkin katuja aamusta iltaan olisi ehdottomasti kiellettyä, mutta täällä Fallas-pommien heitteleminen aloitetaan jo 3-vuotiaana: ensin lapselle annetaan käteen pikkuinen nallipaukku, sitten vähän vanhempana sytytetään isin kanssa yhdessä papatteja kunnes isona äijänäkin vielä heitellään tykinjytkyjä ja hihitellään innoissaan.





Ehdottomasti tärkeä osa Fallasia ovat buñuelot, eli pikkuiset sokeroidut munkit, joita myytiin kojuissa lähes joka kadunkulmassa. Meidän hotellikin tarjoili aulassaan buñueloja, joten emme tainneet viettää yhtään päivää syömättä buñueloja!


Buñuelot ja churrot tehtiin paikan päällä, joten ne olivat tuoreita ja lämpimiä! Oikealla kuvassa näkyy etualalla buñueloja ja taaempana pitkulaisia churroja. Molempia herkkuja syödään kastaen niitä kuumaan sulkaakastikkeeseen. Nam!







Joka päivä kello 14:00 oli kaupungin pääaukiolla La Mascletà, eli ilotulitus/pommitus päivänvalossa. Koska valokuvista ei tätä tapahtumaa oikein voi käsittää, on tässä ylhäällä vajaan minuutin viedopätkä erään päivän Mascletàsta. Videokaan tosin ei anna pommitukselle oikeutta, koska ääni ja maan tärinä loppuhuipennuksessa oli aivan valtava.





Viime syyskuussa kirjoitimme täällä blogissa Barcelonan oman Mercé-juhlan correfocista, jossa kipinöitä syöksevät pirut juoksevat ympäriinsä. Myös Fallasiin kuului oma correfoc, joka ehkä ei ollut yhtä hurja kuin Barcelonassa (koska Valenciassa pirut eivät juosseet ihmisten sekaan kuten Barcelonassa) mutta silti varmasti yhtä upea. Kuvassa ylhäällä näkyy correfocin kohokohta, rautainen kipinöitä syöksevä kilpikonna.





















Usempana päivänä näimme ympäri kaupunkia pitkiä kulkueita Valencian kansallispukuun pukeutuneita ihmisiä kukkia kantaen sekä soittokuntia. Ihmeteltyämme aikamme päätimme seurata kulkuetta nähdäksemme, minne se johtaa. Kulkue päättyi aukiolla, jolla rakennettiin kulkueiden tuomista kukista neitsyt Marian suurta patsasta!




Koko juhlan kohokohta oli torstai-iltana tapahtuva Fallaksien polttaminen. Siis aivan oikein, joka vuosi nämä yhteensä kymmenien miljoonien arvoiset taideteokset poltetaan kymmenessä minuutissa savuna ilmaan! Olimme aikaisemmin ihmetelleet, miten niin isot ja korkeat luomukset voidaan polttaa niin lähellä ympäröiviä rakennuksia, mutta niin se vaan tehtiin: kokko roihusi aivan niin lähellä taloja, kuin ylläovassa kuvassa näyttää! Tulen palaessa neljä palomiestä kasteli jatkuvasti paloletkuilla läheisiä rakennuksia, jottei kuumuus vahingoittaisi niitä.





Tässä vielä lyhyt videopätkä erään toisen fallan poltosta.




Vaikka Fallasista on toivuttu niin pitkään ei kotiin jäädä lepäämään, sillä jo ensi viikonlopuksi olemme lähdössä Mallorcalle. Lisää kuulumisia siis sieltä!


/Saija


P.S. Nyt, kun viimeisimpienkin tenttien päivämäärät on vahvistettu, ostimme lentoliput Suomeen. Kotiinpaluupäivä on 17.6.!

Kevät, Karnevaalit ja Dalí

Näin heti alkuun uutisia yliopistolta. Kakkoslukukausi on alkanut ilman ongelmia. Mikon kevään kurssivalikoimaan kuuluu ainoastaan espanjan intensiivikurssi, mutta Saija opiskelee vähän monipuolisemmin espanjaa, katalaania, espanjan kulttuuria ja dialektologiaa. Ja mikä sen mukavempaa, kuin että kevään kurssit vaikuttavat kaikin puolin sekä mielenkiintoisemmilta että hyödyllisemmiltä kuin syksyn kurssit.

Kapinoivat katalaanit eivät kuitenkaan ole lyöneet hanskoja tiskiin Bolognan suhteen, vaan edellisviikolla eräs opiskelija Tomás aloitti yliopistolla nälkälakon Bolognaa vastaan, "julkisen yliopiston puolesta". Viimeisten uutisten (lue: seinägraffitien) mukaan Tomás on ollut nälkälakossa jo 12 päivää, joten aika omistautuneita tälla asialle täällä ollaan! Uutta okkupaatiotakin suunnitellaan, mutta toivotaan, ettei ainakaan samanlaista lakkoilua ole kevääksi luvassa kuin syksyllä.





Espanja ei ehkä ihan Brasilialle pärjääkään karnevaalimaana, mutta Barcelonan läheisessä kylässä Sitgesissä kyllä osattiin järjestää kunnon karnevaalit. Katsoimme urheina koko karnevaalikulkueen, joka kokonaisuudessaan kesti kolme tuntia! Upeita pukuja toistensa perään, ja luonnollisesti karnevaalihumuisia ihmisiä koko kylä täynnä!


Vaikka viime viikolla Barcelonaan iskikin muutamaksi päiväksi hyytävä takatalvi (jopa +10 astetta, hrrr:)!) niin viikonloppu oli oikein kaunis ja päätimmekin lähteä päiväretkelle Salvador Dalín synnyinkaupunkiin Figueresiin sekä keskiaikaiseen pikkukaupunkiin Gironaan.


Figueresissä sijaitsee Dalí-museo, joka on Dalin itsensä suunnittelema - ja sen huomasi jo ulos saakka! Sisältä museo oli todella hieno ja Dalín taideteokset eivät rajoittuneet tauluiksi seinille vaan koko rakennus oli taideteos maalattuja kattoja myöten.


Girona tunnetaan ulkomailla ehkä paremmin Ryanairin lentokenttäkaupunkina, mutta jo 300-luvulla merkittävä kaupunki oli todella hieno roomalaisine, arabialaisine, juutalaisine ja krisitillisine vaikutteineen.



Kuvassa ylhäällä meidän lisäksi portugalilainen Inés.


Viikon päästä tästä olemmekin jo Saijan äidin ja isän kanssa Valenciassa viettämässä Las Fallas -juhlaa. Seuraavat raportit tullevatkin siis Costa Blancan tunnelmista!

/Saija