Mikä vappu?

Viime torstai oli kuin mikä tahansa torstai: Menin kouluun kymmeneksi "Espanjan murteet" -luennolle. Luennon jälkeen menin yliopiston kuntosalille ja sen jälkeen vielä toiselle luennolle, "Espanjan kulttuuri ja yhteiskunta" -kurssille. Meidän suomalaiset kaverit olivat kutsuneet meidät illalla heidän kotiinsa juhliin, vaikka mä hiukan mielessäni ihmettelin, että miksi ne juhlat piti pitää juuri torstaina eikä viikonloppuna. Kun tulin kuudelta illalla kotiin yliopistolta ja avasin tietokoneen, vasta Facebook-kavereiden statuspäivityksistä tajusin: nythän on vappuaatto!!!


Sillä aikaa kun Turussa Taidemuseonmäellä painettiin ylioppilaslakkeja päähän, teki Mikko olohuoneen pöydän ääressä ahkerasti espanjan läksyjä.

Vappuaattoa ei Barcelonassa siis huomannut mitenkään. Vappupäivä taas on sentään täälläkin pyhä ja työläisten juhla. Ja koska mielenosoittaminen on yksi katalaanien mieliharrastuksista, näimme vappupäivänä kaupungilta kaikennäköisiä polittisia kulkueita. Serpenttiiniä, ylioppilaslakkeja, simaa tai tippaleipiä ei kuitenkaan näkynyt missään, joten olo ei ollut kovin vappuinen - näitä mielenosoituskulkueitakin kun Barcelonassa näkee lähes viikottain.




Kuvassa Mikko tarkastelee kulkueen järjestäytymistä.




Katalonian syndikalistiliitto marssi "ammatin, sosiaaliturvan ja työntekijöiden oikeuksien puolesta". Vappupäivän mielenosoitukset näyttivät olevan huomattavasti rauhallisempia kuin tänä vuonna niin ajankohtaiset opiskelijamielenosoitukset.




Kesän alkamisen kunniaksi Saijakin päätti suorittaa Plaça Catalunyalla muutamat vappuhypyt. Seuraaviksi päiviksi Barcelonaan on luvattu auringonpaistetta ja hellerajoja hipovia lämpötiloja!


/Saija

Pohjois-Espanjan valloitus

Espanjalaiset osaavat elämästä nauttimisen taidon eivätkä näin ollen suinkaan suomalaisten tavoin siirrä pyhäpäiviä viikonloppuun vaan päinvastoin! Tällä periaatteella meidän pääsiäislomastakin tuli ruhtinaallinen 12 päivän vapaa! Pitkän loman kunniaksi lähdimme 9 päiväksi Pohjois-Espanjaan, jossa kumpikaan meistä ei ole koskaan käynyt.

Lensimme ensin Barcelonasta Santiago de Compostelaan, josta jatkoimme bussilla matkaa A Coruñaan, sieltä Oviedoon ja lopuksi Santanderiin, josta lensimme takaisin Barcelonaan. Jokaisessa kaupungissa viivyimme pari päivää. Tässä ylhäällä on Pohjois-Espanjan kartta, johon mahtavalla tietojenkäsittelytaidollani osasin merkata meidän reitin!



SANTIAGO DE COMPOSTELA

Ensimmäinen matkakohteemme oli pieni keskiaikainen kaupunki, joka on Espanjan uskonnollinen pääkaupunki ja tärkeä pyhiinvaelluskohde - erityisesti näin pääsiäisen aikoihin! Kooltaan Santiago on Kuopion kokoinen ja, vaikka se ei ole Galician suurin kaupunki, on se Galician itsehallintoalueen pääkaupunki. Kaupunki on todella kaunis ja ehdottomasti yksi matkamme suosikkikohteista.

Santiagon kuuluisin herkku on Tarta de Santiago eli mehevä mantelikakku, jonka leipomista itse piti tietenkin kokeilla heti Barcelonaan tultuamme. Nam!







A CORUÑA

A Coruña on Galician suurin kaupunki n. 230 000 asukkaallaan. Se sijaitsee siellä, missä maailma loppuu, eli Iberian niemimaan luoteiskulmassa. A Coruñasta alkoi meidän Couch Surfing -seikkailumme, joka jatkui myöhemmin myös Oviedossa ja Santanderissa. Couch Surfing on siis netissä toimiva "vieraanvaraisuusjärjestö", jonka periaatteena on tarjota matkaajille ilmaista majoitusta. Couch surffaamaalla pääsimme tutustumaan paikallisiin ihmisiin, jonka kautta opimme paljon asioita, joita muuten emme varmasti emme olisi oppineet. Tämän lisäksi se teki matkasta luonnollisesti myös kukkaroystävällisemmän!

Ensimäinen Couch Surfing -isäntämme vei meidät autolla tutustumaan Altantin valtameren rantoihin.

Kuvassa Saija keräämässä simpukoita. Vaikka me Barcelonassa meren rannalla olemme viettäneetkin koko vuoden, niin A Coruñassa sai huomata, että kyllä valtameri mahtavuudessaan voittaa Välimeren milloin vain!

A Coruñan kuuluisuus on maailman ainoa roomalainen edelleen toiminnassa oleva majakka Torre de Hercules, joka ikävä kyllä tällä kertaa oli remontin takia melko vaatimaton. A Coruñan kaupunki ei meitä oikein sävähdyttänyt, mutta valtameren aaltojen näkeminen kylläkin!

OVIEDO

Oviedo on Asturian itsehallintoalueen reilun 200 000 asukkaan pääkaupunki, joka tämän reissun ainoana kohteena sijaitsee sisämaassa.



Oviedo on viimeisen lähiaikoina saanut eniten kuuluisuutta osittain siellä kuvatun Vicky Cristina Barcelona -elokuvan myötä. Woody Allenin sanojen mukaan Oviedo on kuin suoraan saduista otettu kaupunki, ja tämän lauseen me voimme kyllä allekirjoittaa: vanha Oviedo on kaunis.

Niin, ja tässä kuvassa me poseeraamme itse Woodyn kanssa.

Asturia on kuuluisa siideristään, joka kuuluu tarjoilla kuvan mukaisesti kaatamalla ylhäältä alas lasiin. Siideriä kaadetaan kerrallaan lasiin vain pari senttiä, jonka jälkeen se tulee juoda heti, ennenkuin siideri "tasoittuu". Tämän jälkeen odotellaan ja jutellaan niin kauan, että tarjoilijalla on seuraavan kerran aikaa tulla tarjoilemaan seuraavat hörpyt.







Tietenkin siiderin kaatamista piti itsekin päästä kokeilemaan. Ammattitaitoiset tarjoilijat kaatavat siiderin lasiin katsomatta, mutta niin haastellista yritystä ei näin ensimmäisellä kerralla kannattanut edes yrittää...







Oviedon kaupungintalon edessä oli joukko tanssijoita, jotka säkkipillin ja rummun säestyksellä tanssivat paikallisia perinnetansseja.

Matkamme aikana näimme lähes joka kaupungissa pääsiäiskulkueen, jossa rumpujen päristelyn saattelemana vietiin isoja Jeesuksen ja Marian kuvia kirkkoihin. Kaikilla kulkueessa oli kuvan mukainen asustus (vain hupun väri vaihteli kaupungittain) - täytyy kyllä sanoa, että meille tuli näistä hupuista mieleen aivan joku muu ryhmä...

Kuvassa ylhäällä Oviedon katedraali, jonka edessä kaksi paikallista naista.

SANTANDER

Santander on Turun kokoinen Cantabrian itsehallintoalueen pääkaupunki. Kaupunki on Turun lailla kärsinyt suuria tulipaloja, jonka vuoksi kaupungissa ei ole keskiaikaista korttelia, mutta jotenkin kaupunki oli silti mukava, ja erityisen kaunis oli ranta ja meri!!

Kävelimme lähes yhden kokonaisen päivän pitkin Santanderin rantoja. Tällaisessa talossa olisi ihan kiva asua, vai mitä?

Koko pohjoisrannikosta on helppo sanoa, että kauneinta ovat juuri rannikko ja yleisesti luonto.

Näkymä Santanderin kaupungin kattojen yli. Vaikkei tästä kuvasta taida näkyä, taustalla nousevissa vuorissa oli lumiset huiput. Kaunista!

Viimeisenä päivänä Santanderissa olo oli tyytyväinen mutta väsynyt, nyt oli aika palata Barcelonaan!

Barcelonaan saavuttuamme huomasimme, että viimeisetkin puut ovat täydessä lehdessä, kaikki on vihreää ja lämpötila on ainakin meidän mittapuun mukaan oikein kesäinen! Tällä viikolla olemme muutaman kerran käyneet rannallakin, ja mittari on parhaimillaan näyttänyt 24 astetta! Ainoa haittapuoli tästä on, ettei millään jaksaisi raahautua koulunpenkille tällaisella ilmalla...

/Saija