keskiviikko 1. lokakuuta 2008

La Mercè, osa 2

Tähän alkuun voisin laittaa meidän yhteystiedot tänne Barcelonaan siltä varalta, että joku vaikka haluaa yllättää lähettämällä postia:). Osoitteen numero 360 on siis katunumero, 4o ei ole neljäkymmentä vaan nelonen ja pikku-o, joka tarkoittaa neljättä kerrosta, 1a sitten taas tarkoittaa (neljännen kerroksen) ensimmäistä asuntoa. Hämärät merkintätavat täällä, tiedetään.

Carrer d'Aragó, 360, 4o, 1a
08009 Barcelona
España

Saijan kännykkänro: 0034620733301

Mikon kännykkänro: 0034620718331



Mutta sitten itse aiheeseen. Mercétä vietettiin yhteensä siis 9 päivää, josta tässä muutamia tapahtumia viime tekstin jatkoksi.


Correfocin jännityksestä tuskin toivuttuamme oli herätys sunnuntai-aamuna aikainen, koska Saija oli päättänyt osallistua Cursa de la Mercèhen eli jokavuotiseen osaan juhlaa, ilmaiseen juoksutapahtumaan.

10 kilometrin reitti kulki ympäri Barcelonan keskustan lähes autioita katuja (joskus tämäkin kaupunki nukkuu: sunnuntaiaamuna klo 9.30). Juoksijoita oli 9 000, mutta Saijan huikea sijoitus (252.) ei tainnut johtua niinkään hurjasta vauhdista vaan paremminkin naisjuoksijoiden pienestä osuudesta koko porukasta.



Ylhäällä on kuva, joka (jälleen) edustaa espanjalaisten vähintäänkin omaperäisiä harrastuksia. Täällä on monia seuroja, joiden ainoa harrastus on harjoitella valtavien ihmistornien rakentamista, ja aina Mercèn (tai muun juhlan) aikaan seurat näyttävät taitojaan. Kuvassa on juuri valmistumaisillaan seitsemän kerroksen torni. Espanjan ennätys on kuulemma kymmenen kerrosta. Meidän opettajan mukaan ihmistornin romahtaminen ei ole ollenkaan harvinaista, ja sattuneiden onnettomuuksien takia nykyään kaikista ylimmäksi kiipeävällä henkilöllä, joka on n. 5-vuotias lapsi, on päässään kypärä. Mitään turvaverkkoja ei ole, ja kypäräkin siis vain yhdellä, joten taas voisi miettiä, saisiko tällaista harrastaa Suomessa. Mutta upean näköisiä tornit olivat!




Mercèn kulkueessa (kuva yllä) esiintyivät jokaisen espanjalaisen juhlan kaksi tärkeintä hahmoa: jättiläiset ja "isopäät".


Mainittujen tapahtumien lisäksi kävimme mm. sirkuksessa, ilotulituskilpailuissa, pyromusikaalissa (joka oli siis 45 minuutin(!) mittainen ilotulitus musiikin säestyksellä) sekä katsomassa videoesitystä, joka heijastettiin kaupungintalon seinään (kuva yllä).
Nyt saa taas vähän huokaista ja levätä, kun Mercè on ohi, eikä joka päivä tarvitse ohjelmalehtinen kädessä miettiä, mitä ehtii nähdä ja mitä ei. Nyt kun tällä viikolla alkavat kaikki "tavalliset" kurssitkin (tähän asti ollaan oltu vain kielikursseilla) niin voi (ainakin vähän) keskittyä itse opiskeluun!

/Saija

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

saija, kai juoksit "ihan vahingossa" päin kameramiestä? mut joo, hyvältä näyttää meno siellä välimeren rannalla :) suomeen kanssa ilmaisia juoksutapahtumia!

Teemu Leppänen kirjoitti...

Upeaa meininkiä. Jatkakaa blogaamista samaan rataan.